28.7.2012 - ANNELI - Ämyri, Somerniemi

Keikkauvat on Ämyriltä vähän kortilla... mutta mallin vuoksi pari känny kuvaa keikalta...

tapsukka.kuvat.fi

Tuuraajaa rumpali, ilmakitaransoiton maailmanmestarit, ukkosta, salamointia…

Mökkilomalla löysi sitten ittensä Ämyristä, ja kas kummaa, yllätys yllätys Annelin keikalta… rahapussi onnellisesti Orituvalla, kamera mökillä jne… se on lomaa nyt! ;-))

Enempi en tekstiä tähän hätään kirjoittele kun kännykän varassa ollaan. Palataan sitten keskiviikko – torstain maissa!

Kotimatka... kaatosadetta Forssan kupeella...

............................................................................................................................................

Edit 2.8.2012: Non niin... mökkilomalta onnillesesti palailtu, kiitoksii ”Lukkarinmutkaan”… :-))

”Pommi suojaan”…

”Pommisuojaan”, sano pojat ja… tällä kertaa iloiseen oranssiin pukeutunut Anneli kirmaisi lauteille tuttujen ”suojaan” kappaleen sävelten soidessa. Jatkossa kuulimme muun muassa kappaleet ”jambalaya”, ”mustat silmät”, valssit ”rantakoivun alla ja ”ilta Skanssissa” sekä vähän ripeämmät kappaleet ”blue sude soes” ja tämän parina tullut, suomeksi sanottuna ”kaikki hyvin äiti”…

Rumpalin pikakomennus…

Anneli: ”biitin rytkeellä jatketaan, mikä sinun nimi on”… Paikalle saapunut pikakomennuksen saanut rumpali hoiti illan keikkansa aika näpsäkästi, mitä nyt palikat jäi pois matkasta, mutta ei hätä, toisena bändinä mukana olleen Petomanin rumpalilta sellaiset sai totta kait lainaan. Kun ”uusi” rumpalimme pääsi oikein kunnolla vauhtiin, siinä jopa yksi setin rummuitakin tipahti kesken vauhdikkaan soiton… ”ei se mitään, se on siinä”, sano Turusta kotoisin ollut tuuraajamme eräänkin hauskasi lopettamansa kappaleen jälkeen. ;-))

Kohti toista settiä…

Väliajalla Anneli saapui taukotiloista ulos pihamaalle jossa häntä odotteli, hyvinkin sellainen kymmenpäinen fanijoukkio… Monenlaista juttua siinä ehti itse kukin Annelin kanssa heitellä. Siinä tuli puheeksi muun muassa matkassa ollut tuuraaja rumpali, ilmat ukkosineen totakai, ja otin puheeksi tuolla viikolla pikkumersuni rattiin laitetun uuden ”kierukan”… hupeista sentään, tää herätti vähän hilpeyttä ja Annelillakin oli aika veikeä ilme kasvoillaan... "kierukka". "Kierukka", mutta näin sitä osaa ainakin Annelin velimies minulle nimitteli, mie en tuosta sen kummempaa tiijä! ;-))

”Ilmakitaransoiton maailmanmestarit”…

Anneli aloitti toisen settinsä vauhdilla kappaleilla ”great bals of fire” sekä ”saappaat”, vaikkei niitä saappaita jalassa ollutkaan… mutta noillakin ”saappailla” Annelimme onnistui varsin mainiosti demonstroida miten ”mersutyttö” oikein polkimia painelee, kyll' kulkee... siinä samalla kun humpattiin ”autotyttöä”… ;-))

Pääsimme myös Annelin omien kappaleiden pariin, ja kappaleeseen ”soitat ilmakitaraa”. ”Tämä kappale on omistettu noille kahdelle herrasmiehelle tuossa edessä, nimiä nyt mainitsematta… he ovat kovia soittelemaan ilmakitaraa, ovat jopa ilmakitaran soiton maailmanmestareita”… pikkaisen laitto Anneli meille paineita, mutta kaiketi kohtuullisesti soitossa pärjättiin kun kesken kappaleen Anneli asteli meitä lähemmäks, ”te ootte hyvä duuo”, jee...! ;-)) 

Kotimatka sujui salamoiden välkkeessä…

Aivan mainio keikka jälleen ja siitä tietenkin suurin kiitos suosikki Annelille… tapaamme seuraavaks Hangalla! :-)) Kotimatkaamme vauditti, tai oikeammin tässä tapauksessa tais hidastaa tuo yläkerran ukko hienoine valo näytelmineen… ja vettäkin tuli paikka paikoin aivan kaatamalla. Aivan upee salamointi näytös... siinä tunsi ittensä aika pieneksi!

Sadepisaroiden leikki…

Mökkilomalla sitä jouti myös leikkimään luontokuvaajaa… kuva teemana oli sadepisaroiden leikki! 

tapsukka.kuvat.fi

Tapsukka :-)) 

18.7.2012 - ANNELI - Särkkä; Punkalaidun

tapsukka.kuvat.fi 

”Katson sua kun hymyillen sä liikut, tunnen jotain jota selittää en mä voi. Oon onnekas kun meillä on nää laulut, niis on jotain joka meidät tänne toi”… ;-))…

Hieno Särkkä…

Tuo yllä oleva kiteyttää aika pitkälle meidän keikkafilosofian, miksi aina vaan lähdemme liikkeelle. Joku tietysti minuakin jonkinlaisen kaistapäänä pitää, mutta kuten tuossa yllä olen yrittänyt kiteyttää muunnetuin laulun sanoin… ”Katson sua kun hymyillen sä liikut, tunnen jotain jota selittää en voi. Oon onnekas kun meillä on nää laulut, niis on jotain joka meidät tänne toi”… :-)))))
 
Se on kokolailla siinä, joten eikun jälleen reissunpäälle ja kohti Särkkää!

Särkkä on hienolla paikalla osin jopa veden päällä, ilta-auringon säteet heijastuu vedestä luoden oman lähes ainutlaatuisen tunnelmansa lavalle… ikään kuin laivassa olisi. Hieno paikka hyvä tunnelma, jota vielä lisäsi täpötäysi sali tanssijoita. Myös lavan edusta oli kansoitettu kymmenillä ja kymmenillä innokkailla Anneli fanilla… joten kaikki puitteet  kohdallaan hienoon keikkaan! :-))

Liftaamalla keikalle...

Edit: Kappas kun unotu kertoo kiireessä, ja tuo emätäväkikin tuolla hoputtaa kun Tampereelle pitäis lähtee... En ole sitten viime vuosina (lue vuosikymmeninä) pahemmin liftaamista kokeillu miten sillä kyyti onnistuu? Sehän oli yllättävän helppo pomma, menee vain Orituvan pihaan ja panee peukun pystyyn... näin tein ja kas kummaa eka autoon heti pääsin, ja ennenkaikkea yllätys yllätys hekin olivat Särkkään menossa... Tosi helppo nakki, miksi seista tuntikausia tienvarressa, kun asia hoituu Orituvan pihasta käden, - tai pareminkin peukalon käänteessä! ;-)) Edit päättyy.

Faneja, faneja, faneja…

Lavan edustan suuri fanijoukko sai odottamansa, valkoisiin pukeutunut suosikkimme asteli reippaasti lavalle kellon näyttäessä vasta ilta yhdeksää… kyllä vain kello näytti ilta yhdeksää. Yhdeksän on hyvä aloitusaika, sitä täydet pisteet! 
  
Aloituskappaleena saimme kuultavaksi ”suojaan” kappaleen. Parinaan tuli näin meneillään olevaan keikkaputkeen varsin sopivasti, ”tanssin päivät, tanssin yöt”. Jatkossa kuulimme lisäksi muun muassa, ”luihin ja ytimiin, tuli rumbat, ja tietysti ne Annelin hauskat humpat sekä nämä vähän hitaammat Annelin kappaleet kuten, ”rakkauden muistomerkki” sekä Baddingin ”laivat”…

Setin päättivät Annelin omalta levyltä ”tää on hullu yö” sekä ”oli kuu, oli ilta”…

"Ja ennen kaikkea Anneli Mattila”…

Anneli ja vipin aisaparina ollut Markku Aro toivotti Annelin ja pojat lavalle: ”Toivotamme lavalle vipin, ja ennen kaikkea Anneli Mattilan kolmanneksi vanhimman sisaruksista, eikös niin", Markku kuin hivenen empien… "kyllä vain", joku avusti Markkua. Näin nätisti Aron Make! :-))

Anneli oli tauolla pistänyt hiuksensa näpärälle letille, ja letin vain heilahdellessa kirmaisi vauhdilla lavalle… ”Lauletaan luotu lähtemään”, aloitti Anneli, ja näin mentiin tää meillekin varsin sopiva piisi setin alkajaisiksi. Kappale sai parikseen hienon klassikko pisin ”nousevan auringon talo”.

Tapsukka sai jälleen kerran sen omansa, ”mustat silmät”, jee… tak, tak Anneli! :-)) Tätä edelsi jo yksi Anneli suosikeista ”don’t cry for louie”… kappale johon hän omien sanojensa mukaan ei koskaan kyllästy, suosikki mikä suosikki! :-))




Annelin hieno lahja…

Annelille on annettu hieno lahja, tuo kaunis valottava hymy… eikä tämä jää pelkästään tähän kauniiseen valloittavaan hymyyn. Hän osaa muutoinkin ottaa hienosti oman yleisönsä, ja jokainen saa siitä aina osansa. Näppärät ilmeet, pientä veikeää kiusoittelua, kujeilua, jonka Anneli aivan hienosti taitaa… näin myös tänäkin iltana!

Olen tään ennenkin kertonut, kun Anneli pääsee kunnolla vauhtiin, käy joskus melkeinpä sääliksi noita nuoria miehiä lavan edustalla, kun Anneli heitä oiken kunnolla kiusoittelee… mutta kyllä pojat siitä tykkää!! ;-))

”Pinnistä, pinnistä”...

Toisella setillä kuulimme vielä lisäksi muun muassa valssit ”Uralin pihlaja” sekä näin kesään varsin sopiva ”rantakoivun alla”. ”Valssit kuuluu ilman muta kesään”, tuumaili Anneli piisinsä jälkeen. Seuraavana kuulimme Anneli pikkaisen vanhempaa tuotantoa olevan ”mennen tullen, ja tullen mennen”… ”tää oli varmaan myös pojille ylläri”, vitsaili Anneli ennen kappalettaan.

Anneli veti tietysti tämänkin myös aivan täysillä, että meinas siinä ihan henki loppua. Pekka vielä hoputti vieressä, ”pinnistä, pinnistä”… ja toinen kokoajan pistää parastaan. No, oikeesti eihän siinä mitään hätää ollut, kunhan vain silles pikkaisen, tiedätte kyllä! ;-))

Pikku kujeilua…

”Ne na na na” kappaleessa olikin siten sitä jo tuolla aiemmin mainitsemaani Annelin pikku kujeilua yleisöösä päin. Parhaamme ainakin yritimme stemmoja kohdalleen laulella, tiedä häntä miten perässä pysyttiin, ja miten ne kohdallen osuivat? Kyllä Anneli osaa… Ja kuten monesti aieminkin yleisön joukosta totta kait huudellaan kaikenlaista… ”sinä olet kaunis”, kuului parketilta, mitäs Anneli sitten tuohon huuteluun, ”ee, eiii oo… sinä oot”, kuittasi Anneli valittaen että muka punastui, ei kat Anneli nyt kuitenkaan! ;-)
Anneli keikan päätteeksi: ”Hyvää kesää”!

Hieno keikka jälleen, Sie oot Anneli ihana!

Tapsukka :-))

  

14.7.2012 - ANNELI - Mäntsälän lava, Mäntsälä

tapsukka.kuvat.fi

Anneli ja Mäntsälä mielessäkin…

Eilisen Jyväshovin jälkeen palattiin jälleen noille kesälavoille. Ja tällä kertaa ei aivan tavalliselle lavakeikalle, vaan keikalle oiken kunnon "synttäreiden merkeissä". Matkaan suuntasimme vanhaa tuttua Mäntsälän reittiä, ja kuinka ollakaan myös sillä vanhalla tutulla ja hyväksi koetulla keikka porukalla, terveisii vaan keikkakamuille! :-))

En tiedä kenen ideasta on mahtanut saada alkunsa noi Vipin poikain hauskat Uuno Turhapuro keikka-asut. Itse asiassa ei sen ole kait väliä, mutta se oli riemukas veto Vipiltä. Pekalta tosin puuttui Turhapuro asu… mutta, se oli pesussa, näin juuri siisti mies on aina siisti mies! ;-))

”Turhapuron synttäreillä”…

Noita Vipin poikain asuja ei nyt hyvällä tahdollakaan kovin nätiksi kehaista, aivan toisin oli suosikki tyttömme Annelin kohdalla. Annelilla oli yllään mustaa, oli sinistä, sekä nämä tyylillä kultavärillä koristeltuna.

Jos tuossa alussa Vipin poikain asut hätkähdytti omalla tavallaan, ei yhtään vähemmälle sileäosin jäänyt Anneli lavalle tullessaan… takaa kuului OHOO, Wauu... ja tais sieltä jokin vislauskin kuulua! Kuvat kertokoot puolestaan, kyllä oli nättiä! :-))

Anneli aloitti tällä erää pienellä selvityksellä , missä oikein nyt mennään näiden oman bänsinsä erikoisten asusteiden suhteen… Anneli: ”pojat viettää Turhapuron synttäreitä, siksi nää asut”. Pojilla oli yllään varikkopaitaa, loppahousua, tennareita, ja reinoa jaloissa, ja kaiken kukkurasi jopa muutama irronnut hammas purukalustoita.

Anneli jo rupes pikkaisen epäilee, ”onkohan minun kajaalia lainatu noihin hampaisiin”… yksi huomio vielä tehtiin, että kitaristi Artolla on varmaan ollut nuo terävämmät sakset! ;-))

”En kerro, en kerro”…
Siihen varsinaiseen keikkaan päästiin toki vielä  käsiksi… aloituksena kuulimme tutusti kappaleen ”planeetat kohdallaan”. Jatkossa tuli muun muassa se vanhan suosikki kappaleeni ”tanssin päivät, tanssin yöt sekä parinaan tullut ”ihoissa on virtaa” kappale…

Humpat myös kuulimme, ja kohta niiden jälkeen alkoi ”kakkosrivillä” olleiden nuorten miesten armoton tentti Annelille… aikansa siinä kaikkee muuta läppää heiteltyään, ”Anneliii ootko sää sinkku, kerro nyt, ootko sinkku…”, ja tää toistui parikin kertaa. Anneli ei tuosta kovin pahasti häkeltynyt vaikka mielestään rupesi muka poskiltaan punoittaa, kättä vielä samalla kuin viuhkaa heiluttaen, "huh, huh"… ”en kerro, en kerro", ja vielä tentattiin, mutta Anneli edelleen topakasti veikeä ilme kasvoillaan siihen edelleen ”en kerro”…

Anneli sitten sen näppäränä tyttönä kekkas, no kukas muukaan! Onhan meillä täällä bändissä toki sinkku, ja samalla naurun sekaisesti esitti kyselijöille,  ”jätkät hei, basistimme on sinkku” katsoen sekä viittoen samalla Pekan suuntaan… heh hee… tää oli kyllä aika hauska veto, ja Pekkakin oli heti leikissä mukana… Arvaatte toki että me kuten muukin yleisö ei meinannut siinä riemusta nahoissaan edes pysyä! ;-)))))

Mutta mutta, tietysti tään kaiken hauskan huulenheiton päätteeksi Annelin toki kertoi, että Pekka tykkää vain tytöistä… juuri näin!! :-))

 

Seisaaltaan soitto piisit…

Näiden hauskojen sinkku ”sekoilujen” jälkeen päästiin jälleen asiaan, ja tällä kertaa valssimusiikin pyörteisiin. Eli näiden seisaaltaan soitettavien kappaleiden pariin. Ainakin jos tuota tavallisesti istualtaan soittavaa rumpaliamme Jarmoa katsoo, tää on melkein jo Jarmon tavara merkki, valssikappaleet tulee soittaa seisaaltaan!

Eka osiossa kuulimme vielä lisäksi  tutut rumbat sekä Annelin uudelta levyltä mainio, ja yksi suosikeistamme ”soitat ilmakitaraa”.

”Kyllä Anneli osaa”…

Kolmevarttisen jälkeen ihana Annelimme palasi jälleen lauteille, aloittaen nyt settinsä oikein kunnon rokki – piiseillä. Kohta parin seuraavan kappaleen jälkeen Anneli palasi omaan tuotantoonsa kappaleissa ”seitsemäs taivas” sekä ekalevyn kappaleessa ”mikä sun nimi on”. Joiden jälkeen Anneli lisäsi hivenen tempoa kappaleissaan ”suojaan” sekä ”liian pitkä matka kotiin”…

Seuraavaksi Anneli kääntyi jälleen basistimme Pekan puoleen, ”seuraavaksi Pekka pääsee aloittamaan kappaleen basso soololla, se ei vielä tiedä mitä… saappaat ampuu lujaa”…. ja näin kävi että ”saappaat” aloitettiin näpsäkästi Pekan pienellä basso soololla! Siinä kappaleen aikaan joutui jälleen kerran ihailemaan Annelin makeeta piisien tulkintaa, jess… omaan lunttilappuuni olin merkannut tuohon kohtaan, ”kyllä Anneli osaa”… :-))  

Maukkaan keikan päätteeksi saimme encore kappaleina kuultavaksi tällä kertaa pikkaisen verkkaisempaa kappaletta, kuten yleensä Annelilla on tapana. Kappaleissa ”iIman sua jaksaisi en” sekä toisena encore kappaleena keikan päättävää ”rakkauden muistomerkki”... Kohta, lämpöisten hyvästelyjen jälkeen suuntasimme kotimatkalle!

Kuvaa kotimatkalta: Kaunista, kaunista, keikkalta paluu maisemaa tuosta aivan kotinurkilta Säynätsalon saarelta! Toiset ne vaan nukku "onnensa ohitse", ekiä tiedä tästä kauneudesta yhtikäs mittää. Näin kat vois jopa sanoa... tää on yksi osa tätä kesäkeikkailun riemua. Nämä ovat ikimuistoisia hetkiä!

Kuva alla: "Saarivaltakunnan" maisemat - näppäilty joskus neljän nurkilla aamuyöstä. :-)

Kuva/ kuvat "saarivaltakunnan" maisemat suurikokoisina: 

http://tapsukka.kuvat.fi/#/kuvat/OMAT+KUVAT/Saarivaltakunnan+maisemat.../

Mitäkö sitten seuraavaksi, no tiistaina Anitta Virroilla ja keskivikkona Annelimme Särkässä, joten ohjelmaa Tapsukalla piisaa, mut onneksi on tuo kesis päällä!!

Tapsukka kiittää! :-))

7.7.2012 - ANNELI - Kukonhiekan lava, Saarijärvi

tapsukka.kuvat.fi

Olen sanaton…

Kirjanpitoni mukaan illan keikka Kukonhiekassa on kohdaltani Annelin osalta jo järjestyksessä seitsemäs… joten eikun matkaan kohti Saarijärveä. Vaikka joka kerta keikat jättää jälkeensä mainiot tunnelmat, oli tämän iltainen Annelin & vipin keikka vielä jotain aivan muuta… OLEN SANATON! :-))

Vaikka tuon yllä olevan otsikon mukaan jäinkin sanattomaksi illan keikasta, jotain sentään meinasin siitä tähän raapustella. Joten tuumasta toimeen. Tapasin Annelin jo ennen keikkaa lavan kupeella, jolloin sain myös annetuksi Annelille luettavaksi mukanani tuoman Syviksen 60 – vuotis juhlakirjan. Itse olen Syvikseltä lahjaksi saamani kirjan käynyt jo lävitse, joten Annelille voin kirjan hyvinkin lainata luettavaksi. Tuolta tämän keikkaratinan lopusta löytyy kuvissa kirjan teksti otsikolla ”Mattilan ilmiömäiset sisarukset”. Kun tuon kirjan tekstin nyt esille laittelen, toivottavasti mua ei siitä tilille kuitenkaan viedä… no ei kait!

Kukonhiekka on keikkapaikkana sieltä parhaasta päästä. Tunnelma on siellä aina hyvä ja muutoinkin kaikki on kokolailla kohdallaan... ja vielä, näin miehenä en laita ollenkaan pahakseni että tuolla ravintolan puolella vilisee monen monta näpsäkän näköistä tyttölasta tarjoilu hommien parissa... sitä vielä pari pojoa lisää!! ;-)) ;-)) 

Anneli - ihana ”inkkarityttö”…

Anneli saapui eka setilleen hymyä täynnä näppärät letit vain heiluen, kirmatessaan lavalla tuossa mainiossa ”inkkarityttö” asussaan… jess! Eittämättä "inkkarityttö" Annelista tuli mieleen vanha tuttu Disney hahmo Pocahondas! ;-))

Annelin ohjelmisto oli eilen Kukonhiekassa jälleen aivan muuta kuin edellisillä keikoilla viime aikoina. Keikan aloitus kappaleena kuultiin kuitenkin lähes joka kertainen tuttu ”ne na na na”, parinaan Annelin viimeisin hitti kappale ”planeetat kohdallaan”.

Seuraavana tuli niin ikään lähes joka keikalla kuultu ”suojaan”… Anneli meinaskin jo ennen ”suojaan” kappalettaan, ”se oli silloin kun olin vielä nuori, voi niitä aikoja”! Tarkoittaen tietysti jo kuusitoista kesäisenä levyttämäänsä kappaletta. Vai muka silloin kun oli vielä nuori... ;-))

Tuossa yllä tulikin jo kerrottua oli Annelilla ohjelmistossaan useita kappaleita joita harvemmin on viime aikoina keikoilla kuultu. Eka setiltä näistä vois mainita vaikkapa Annelin omalta levyltä kappaleen ”have you ever seen rain”, eli ”sataa”… ja kun tuonne ulos samaan aikan kurkkasi, totta on, pikkaisen näkyy vettä siellä ripottavan!
Setin päätteeksi pääsimme sitten oiken kunnon rokki-musan pariin kappaleissa ”blue sude soes” sekä Bill Haleyn aikoinaan levyttämä  ”rock around the clock”…

Jälleen se kuuluisa mopo…

Vielä vois kertoo tuosta eka setin ajasta ja kuvaamisesta. Tapanani on ollut kuvata oikeastaan vain eka setin aikana, ja rauhoittua toisella setillä nauttimaan illan keikasta täysin siemauksin... Mutta tällä kertaa tais Tapsukalla se kuuluisa mopo karata käsistä kun tuota kuva -otosten määrää kattoo,.. mutta kun se kuvaaminen on niin kivaa, ja kuvaamis malli siellä lavalla… no arvaatte kyllä! :-))

Mitä onkaan Annelissa menetetty…

Kolmevarttisen tauon jälkeen päästettiin mainio ”inkkarityttömme” Anneli jälleen luteille viihdyttämään paikalle rientänyttä runsasta yleisöään. ”Tällä kertaa aloitetaan vähän rauhallisemmalla kappaleella”, kertoi Anneli aiotuista aloituskappaleistaan. Todella tunteikkaasti ja kauniisti kuulimme Annelin tulkitsemana vanhan klassikon ”nousevan auringon talon”. On se hienoo kuunneltavaa kun Anneli pistää lavalla parastaan, laulu, ilmeet, tunne mukana, jne… Väistämättä tulee mieleen että minkä kokonaisvaltaisen estraditaiteilijan, näyttelijän ovat teatterit Annelissa menettäneet… aivan kaikki olisi kunnossa vaikka mihin! Mutta, mutta on meidän onni että Anneli on valinnut nämä tanssipaikat omakseen… täällä me tykäämme käydä :-))

Nostalgiaa…

”Nousevan auringon talon” parina kuultiin Topin kappale ”luotu lähtemään”, sekä näiden rauhallisempien kappaleiden perään oman levyn piisi ”soitat ilmakitaraa”. Seuraavaksi tuli jälleen yksi harvemmin nykyisin kuulluista kappaleista, ja samalla sitä reippaan basistimme mieli musaa. Jos ja kun on tuohon Annelimme uskomista, no mikä ettei! Tuo kyseinen kappale ”kellohame heilahtaa” tuo eittämättä myös ihania muistuja tuolta vuosien takaa Annelin keikkojeni alku-ajoilta… tää on jo nostalgiaa… wauu! :-))

Annelista saisimme näpsäkän rumpalin, saas nähdä! ;-))

”Valssi rantakoivun alla kuuluu suomen kesään”…

Seuraavana olivat vuorossa valssit. Anneli totesi ennen tulevaa kappalettaan rantakoivun alla, ”valssi rantakoivun alla, kuuluu ehdottomsti suomen kesään”, juuri näin! Toisena valssina kuulimme Annelin kotiseudun, ”Karvian oman kappalen”, ilta Skanssiassa”! Täytyy  vielä sanoa että, taasen kyllä Annelin ja vipin tulkinta erottui edukseen, miten kuitakin kappaleita voidaan tyylillä esittää. Valssit soi kauniisti aina nättiä laulantaa myöten… aina ei tarvitse vetää täysillä. Tuohon vois vielä lisätä että omaan muistilunttiin olin kirjoittanut tähän kohtaan, kaunista, kaunista! Tämä on mielestäni yksi niistä sekoista joka erottaa osaltaan parhaat esiintyjät, kuin eilenkin, hyvä Anneli, hyvä Vippi! Puhumattakoon niistä "vanhoista jarrruista" jotka hoitaa osuuttaan playbackina... :-))

”Kaikki hyvin äiti”…

Vauhdikkaimmilla kappaleilla jatkettiin keikan päätteeksi, kuten on yleensä tahtoo olla tapana. Saimme kuultavaksi muun muassa kappaleen, näin suomeksi kerrotun ”kaikki hyvin äiti”. ”Eipähän äidin tartte heti soitella miten menee… no ei vai”, jotenkin tähän tyyliin Annelin vitsaili kappaleestaan, kun äitikin oli sopivasti mukana keikalla. ;-))

Annelin äidilleen kertoman perään kuulimme viimeisenä kappaleena ennen noita encore piisejä maan mainion kotiin meno kappaleen ”liian pitkä matka kotiin”. Vaikkakin tällä erää Tapsukalla on jotakuinkin vain tunnin matka kotiin, ei ollenkaan paha!

Voimakkaiden abloodien vauhdittamana Anneli suorastaan kirmaisi lavalle parille encore kappaleelle. Encore piiseinä kulimme uuden levyn vauhdikkaat kappaleet ”luihin ja ytimiin” sekä Annelin uusimman levyn nimikko kappaleen ”seitsemäs taivas”. Kappaleen jonka jälkeen Anneli kuin pikkaisen anteeksi pyydellen, ”nyt lopetettiin vähän surulliseen kappaleeseen”… Anneli kiitti lopuksi yleisöään, ajelkaa turvallisesti kotiin, kiitos! :-))

Nauttia ja muistella…  

Jälleen jäi keikasta hyvä mieli, ja oli kiva ajella kotiin… hissukseen, nauttia ja muistella vielä illan ihanaa keikkaa kauniissa öisessä suvi maisemissa. Muuten, näkisittepä vielä miten on kotiin matkaajalla hymy vieläkin huulilla illan keikkaa muistellessa...

Syviksen juhlakirja. Alla olevat tekstit kannattaa klikata niin tekstit saa suuremiksi.

Kiitoksia: Tapsukka :-))