Kaunista
Kalajoen maisemaa…
Kaiken kaikkiaan kolmas kerta kun lähdemme kohti
Kalajokea ja Annelin keikkaa, vaikkakin tuota keikkamatkaa kertyy aikalailla osalleni. Eli
melko tarkkaan jotain nelisensataa kilometriä suuntaansa… huh huh! Mutta mitäpä tuosta,
eikun tänään uusiksi ja suunta kohti Maanigan Kasinoa! 
Meidän
kiintotähtemme…
Kun viimepäivien mediaa on seurannut, on siellä luvattu
keikkayöksemme poikkeuksellisen runsaasti hienoja tähdenlentoja. Ainoastaan
yhden tähdenlennon onnistun näkemään koko reissulla. Mutta ei hätää vaikkei noita tähdenletoja sen enempää nähty… Meille
tuikki koko illan lavalta Anneli meidän oma kiintotähtemme… ja vielä, kuinkas ollakaan
vaikka kotimatkalla en nähty kuin se ainoa tähdenlento, näimme
vasemmalla taivaanrannassa kirkkaan hienon kiintotähden, tähti joka seurasi tiiviisti
kotimatkaamme! Ristimme tämän hienon kirkkaan tähden Anneliksi… ei mikään tähdenlento vaan meidän
kiintotähtemme! :-))
Oranssia,
keltaista, punaista…
Anneli oli pukeutunut illan keikkaan näpsäkkään punaiseen
pallo mekkoon, sopivasti mustalla sävytettynä. Tummalle Annelille nämä kirkkaat värit
sopivat varsin hienosti, kuten viime aikojen keikoilla on mainiosti havaittu…
oranssia, keltaista, punaista… nättiä ja tyylikästä, jes..! :-))
Anitta
Annelin mukana…
Annelin aloitus kappaleena oli vanha tuttu ”suojaan” joka sai
parikseen niin ikään tuolta Annelin ekalta levyltä kappaleen ”tanssin päivät,
tanssin yöt”. Pirtsakka pikkusisko
Anitta oli lähtenyt keikalle Annelin seuraksi, ja joutui tottakait myös
lauteille, ja esittämään ”mustille silmille” pariksi oman levytyksensä
”jambalaya”.
Ekasetillä kuulimme näiden lisäksi tutut hauskat humpat,
sekä valssit. Valsseista vois mainita toisena valssina valssina kuultu kaunis
”ilta Skanssissa”, kappale sieltä Karvian mennelitlä ajoilta. ;-))
Myös rumbat ”besame mucho” ja ”tahdo tietää en” kuului
ekasetin kuvioon…
Ja
sooloissa löytyi…
”Hullu yö” kappale sai parikseen 50-lukua, ” blue sude soes”…
kappele jossa kuultiin pitkän hieno kitarasoolo jo aiemmin tutuksi tulleelta vippi
- tuuraajalta Erno Lahdenperältä. ”Pitkä soolo, ei meinannut loppua”, mietti
Annelikin tuon kappaleen jälkeen… hieno soolo! :-)) Setti päätettiin kivasti
kappalspariin ”liian pitkä matka kotiin” sekä kappaleeseen ”ihoissa on virtaa”,
jess!
Kahvi tauon jälkeen…
Se illan toinen kavikupponen tauolla, sillä kyllä jaksaa kotia asti! - ja kohta jälleen suunta lavan
reunalle… Eipä aikaakaan kun Anneli saapui
jälleen lavalle, esittäen alkajaisiksi viimeisemmän levynsä nimikko kappaleen
”seitsemäs taivas”. Toisena kappaleena tuli ”mikä sun nimi on”, kappale jossa saimme
jälleen kuultavaksi uusia kivoja säveliä ja sooloja tuuraaja kitaristiltamme.
Myös Anneli seurasi tarkasti sivusta näitä uusia kitara säveliä...
”Kylmä yö”, ja Annelin ja Anittan duettona tullut
”saapaat”. Näiden jälkeen kuulimme todella nopea tempoisen, jossa vauhtia oli vaikka
muille jakaa, ”great bals of fire”. Setin päätteeksi kuulimme Annelilta
kappaleen ”luihin ja ytimiin”… Encorena mentiin käännös kappale
”rakkauden muistomerkki”…
Onnellisesti kuudelta kotona… Tak tak!
Tapsukka :-))
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti