Kuskina pikkujouluihin…
Itsenäisyyspäivän juhlista on selvitty kaiketi kunnialla ja päästään jälleen normaaliin elämän rytmiin. Ja kuinkas muuten kuin noiden mainioiden keikkojen pariin... "Kauppis Pertti" kyytiin ja suuntana tällä erää viihtyisä, ja yksi parhaista keikkapaikoista eli Parkanon Käenkosken lava...
Parkanon Käenkosken lavalla, sanoisko jälleen kerran, nyt seitsemän firman suljetuissa pikkujouluissa! Menoa ja kivaa tunnelmaa piisasi
vaikka muille jakaa eikä sitä haitannut aika pitkäksi venähtänyt keikkarupeama, aina
kahdentoista tuntiin saakka… massu saatiin sopivasti täyteen makoisaa jouluateriaa
ja ennen kaikkea, hienon keikka-illan kruunasi suosikkityttöni, sanotaanko näin pikkujoulujen aikaan, ”Anneli tontun” hieno keikka! :-))
Tyylillä jouluiseen tunnelmaan...
Tanssiparketti oli somistetu tyylillä ja taidolla joulun tunnelmaan ruokailutilaksi yli kolmellesadalle pikkujoulu vieraalle. Lavan edustalle
oli jätetty pieni tila tanssimista varten, joka hoiti oman tehtävänsä suhteellisen hyvin…
Pikku tuliaisia tuli vietyä Annelille: Mukaan tarttui vähän erikoisempaa tuliaista, eli Annelin oma vinyyli sinkku vuodelta 2004 "mikä sun nimi on"... :-))
Pikku tuliaisia tuli vietyä Annelille: Mukaan tarttui vähän erikoisempaa tuliaista, eli Annelin oma vinyyli sinkku vuodelta 2004 "mikä sun nimi on"... :-))
Anneli
joulun punaisissa…
Alku-illasta pikkujouluvieraiden tunnelmaa nostatti paikallinen tyttöryhmä esittäen joululauluja sähköpianon säestyksellä. Anneli ja Vip hoitikin sitten loppu-illan
tanssitahdit ammattitaidollaan. Mainio orkesterimme Vip pääsi areenalle vartin vaille
kymmenen ja pirtsakan punaiseen jouluiseen asuun sonnustautunut kaunis "Anneli tontumme" päästettiin irti joskus puoli yhdentoista kieppeillä…
Joskus
pikkutyttönä…
Hypätäänpä tämän kerran keikka tarinoissa suoraan Annelin eka setin puoleen
väliin. Annelilta tuli illan valssit. Ensimmäisenä valssina kuulimme tutun "palakaamme kesään" kappaleeseen, kuten Anneli tulevan valssinsa ”rantakoivun
alla” meille esitteli… Anneli tarinoi toista valssiaan esitellen jotenkin tähän tyyliin: ”Sitten seuraavana valssina kuulemme ”ilta Skanssissa”. Anneli jatkoi edelleen, ”meillä Karviassa oli
joskus ravintola nimeltään Skanssi. Joskus pikkutyttöä luulin että siitä meidän kylän Skanssista on tehty tää valssi ”ilta Skanssista”… Aika hyvä, mutta nämä olivat silloisen pikku Annelin hauskoja mietteitä aikanaan. ;-))
Todellisuudessa ”ilta Skanssissa” taitaa sijoittua aivan muualle ja ajallisesti kappale sijoittuu jonnekkin 40 -luvun puoleen väliin tarkemmin ottaen vuodelle 1944. Kappale on George Malmstenin käsiala, ja kappaleen ensilevytyksen teki A Aimo…
Todellisuudessa ”ilta Skanssissa” taitaa sijoittua aivan muualle ja ajallisesti kappale sijoittuu jonnekkin 40 -luvun puoleen väliin tarkemmin ottaen vuodelle 1944. Kappale on George Malmstenin käsiala, ja kappaleen ensilevytyksen teki A Aimo…
Hienoa
tulkintaa Annelin malliin…
Vartin kahvitauon jälkeen Anneli palasi jälleen lavalle. Ekana
kuulimme hienon tulkinnan kappaleesta ”kuolleet lehdet”. Parikseen tämä sai ”tien
kuninkaan”… kappaleiden ”don’t cry louie” ja ”mustat silmät” jälkeen kuulimme
reippaan, ihoissa on virtaa kappaleen. Ja sitä virtaa Annelimme lisäksi näkyi riittävän
myös aimo annos tanssiparketille. Sen verran huimalta välistä siellä meno näytti. Annelikin tais siinä ohessa seurata ”kauhuin sekaisin" katsein mitenkähän tuostakin holtittoman näköisestä
pyörähdyksestä kulloinkin selvitään…
”60
-luku toimii”…
Jatkossa kuulimme muun muassa musaa tuolta 60 – luvulta kappaleissa
”nousevan auringoin talo” sekä ”luotu lähtemään”. Lavan edustalle tupsahti
jokin ”reipas” pikkujoulujen juhlija, näyttäen Annelille peukkua… ”juu’uu 60 –luku
toimii”, meinas Anneli oitis siihen, sangen osuvasti! :-))
Setin päätteksi ennen viimeisintä kappaleparia Anneli meinas iloisesti, ”jokaisessa pikkujoulutansseissa
pitää olla ainakin ne yhdet rokit, eiks vaan”… ja näin tälläkin kertaa. Kansa pisti parketilla parastaan ja bailas rokin tahtiin kuin parhaina nuoruuden päivinä ikään!. Rokki kappaleina kuulimme vauhdikkaat ”ne na na na” sekä ”great bals of fire”…
”Mennäänkö
rokkia”…
Eipä aikaakaan, ja Annelia taputettiin takaisin encore
kappaleille. Anneli kirmaisi lavalle
iloisesti, kysäisten keromiensa kiitosten jälkeen. ”Mennäänkö rokit”… ja mentiinhän ne toistamiseen, nyt rokattiin kappaleissa ”blue
sude soes” sekä ”saappaat ampuu lujaa” kappaleiden tahdissa…
Tapsukka
oli jälleen myyty…
Aivan upee keikka jälleen, tunnelmaa ja tulkintaa Parkanossa piisasi ihastuttavan ”Anneli tontun” tahdittamana... Tapsukka oli jälleen myyty! :-))
Tapsukka :-))
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti