Anneli
ja Mäntsälä mielessäkin…
Eilisen Jyväshovin jälkeen palattiin jälleen noille
kesälavoille. Ja tällä kertaa ei aivan tavalliselle lavakeikalle, vaan keikalle oiken kunnon "synttäreiden merkeissä". Matkaan
suuntasimme vanhaa tuttua Mäntsälän reittiä, ja kuinka ollakaan myös sillä vanhalla tutulla
ja hyväksi koetulla keikka porukalla, terveisii vaan keikkakamuille! :-))
En tiedä kenen ideasta on mahtanut saada alkunsa noi Vipin
poikain hauskat Uuno Turhapuro keikka-asut. Itse asiassa ei sen ole kait väliä, mutta se oli riemukas
veto Vipiltä. Pekalta tosin puuttui Turhapuro asu… mutta, se oli pesussa, näin juuri siisti
mies on aina siisti mies! ;-))
”Turhapuron synttäreillä”…
Noita Vipin poikain asuja ei nyt hyvällä tahdollakaan kovin nätiksi kehaista,
aivan toisin oli suosikki tyttömme Annelin kohdalla. Annelilla oli yllään mustaa, oli sinistä,
sekä nämä tyylillä kultavärillä koristeltuna.
Jos tuossa alussa Vipin poikain asut hätkähdytti omalla tavallaan, ei yhtään vähemmälle sileäosin jäänyt Anneli lavalle tullessaan… takaa kuului OHOO, Wauu... ja tais sieltä jokin vislauskin kuulua! Kuvat kertokoot puolestaan, kyllä oli nättiä! :-))
Anneli aloitti tällä erää pienellä selvityksellä , missä
oikein nyt mennään näiden oman bänsinsä erikoisten asusteiden suhteen… Anneli: ”pojat viettää Turhapuron synttäreitä, siksi nää asut”.
Pojilla oli yllään varikkopaitaa, loppahousua, tennareita, ja reinoa
jaloissa, ja kaiken kukkurasi jopa muutama irronnut hammas purukalustoita. Jos tuossa alussa Vipin poikain asut hätkähdytti omalla tavallaan, ei yhtään vähemmälle sileäosin jäänyt Anneli lavalle tullessaan… takaa kuului OHOO, Wauu... ja tais sieltä jokin vislauskin kuulua! Kuvat kertokoot puolestaan, kyllä oli nättiä! :-))
Anneli jo rupes pikkaisen epäilee, ”onkohan minun kajaalia lainatu noihin hampaisiin”… yksi huomio vielä tehtiin, että kitaristi Artolla on varmaan ollut nuo terävämmät sakset! ;-))
”En kerro, en kerro”…
Siihen varsinaiseen keikkaan päästiin toki vielä käsiksi… aloituksena kuulimme tutusti kappaleen ”planeetat kohdallaan”. Jatkossa tuli muun muassa se vanhan suosikki kappaleeni ”tanssin päivät, tanssin yöt sekä parinaan tullut ”ihoissa on virtaa” kappale…
Humpat myös kuulimme, ja kohta niiden jälkeen alkoi ”kakkosrivillä”
olleiden nuorten miesten armoton tentti Annelille… aikansa siinä kaikkee muuta
läppää heiteltyään, ”Anneliii ootko sää sinkku, kerro nyt, ootko sinkku…”, ja
tää toistui parikin kertaa. Anneli ei tuosta kovin pahasti häkeltynyt vaikka
mielestään rupesi muka poskiltaan punoittaa, kättä vielä samalla kuin viuhkaa
heiluttaen, "huh, huh"… ”en kerro, en kerro", ja vielä tentattiin, mutta Anneli edelleen topakasti veikeä ilme kasvoillaan siihen edelleen ”en kerro”…
Anneli sitten sen näppäränä tyttönä kekkas, no kukas muukaan! Onhan
meillä täällä bändissä toki sinkku, ja samalla naurun sekaisesti esitti kyselijöille, ”jätkät hei, basistimme on
sinkku” katsoen sekä viittoen samalla Pekan suuntaan… heh hee… tää oli kyllä aika hauska veto, ja
Pekkakin oli heti leikissä mukana… Arvaatte toki että me kuten muukin yleisö
ei meinannut siinä riemusta nahoissaan edes pysyä! ;-)))))
Mutta mutta, tietysti tään kaiken hauskan huulenheiton päätteeksi
Annelin toki kertoi, että Pekka tykkää vain tytöistä… juuri näin!! :-))
Näiden hauskojen sinkku ”sekoilujen” jälkeen päästiin
jälleen asiaan, ja tällä kertaa valssimusiikin pyörteisiin. Eli näiden seisaaltaan soitettavien
kappaleiden pariin. Ainakin jos tuota tavallisesti istualtaan soittavaa rumpaliamme
Jarmoa katsoo, tää on melkein jo Jarmon tavara merkki, valssikappaleet tulee soittaa seisaaltaan!
Eka osiossa kuulimme vielä lisäksi tutut rumbat sekä Annelin uudelta levyltä
mainio, ja yksi suosikeistamme ”soitat ilmakitaraa”.
”Kyllä
Anneli osaa”…
Kolmevarttisen jälkeen ihana Annelimme palasi jälleen
lauteille, aloittaen nyt settinsä oikein kunnon rokki – piiseillä. Kohta parin seuraavan
kappaleen jälkeen Anneli palasi omaan tuotantoonsa kappaleissa ”seitsemäs
taivas” sekä ekalevyn kappaleessa ”mikä sun nimi on”. Joiden jälkeen Anneli
lisäsi hivenen tempoa kappaleissaan ”suojaan” sekä ”liian pitkä matka kotiin”…
Seuraavaksi Anneli kääntyi jälleen basistimme Pekan
puoleen, ”seuraavaksi Pekka pääsee aloittamaan kappaleen basso soololla, se ei vielä tiedä
mitä… saappaat ampuu lujaa”…. ja näin kävi että ”saappaat” aloitettiin
näpsäkästi Pekan pienellä basso soololla! Siinä kappaleen aikaan joutui jälleen kerran
ihailemaan Annelin makeeta piisien tulkintaa, jess… omaan lunttilappuuni olin
merkannut tuohon kohtaan, ”kyllä Anneli osaa”… :-))
Maukkaan keikan päätteeksi saimme encore kappaleina
kuultavaksi tällä kertaa pikkaisen verkkaisempaa kappaletta, kuten yleensä Annelilla on tapana. Kappaleissa ”iIman
sua jaksaisi en” sekä toisena encore kappaleena keikan päättävää ”rakkauden
muistomerkki”... Kohta, lämpöisten hyvästelyjen jälkeen suuntasimme kotimatkalle! Kuvaa kotimatkalta: Kaunista, kaunista, keikkalta paluu maisemaa tuosta aivan kotinurkilta Säynätsalon saarelta! Toiset ne vaan nukku "onnensa ohitse", ekiä tiedä tästä kauneudesta yhtikäs mittää. Näin kat vois jopa sanoa... tää on yksi osa tätä kesäkeikkailun riemua. Nämä ovat ikimuistoisia hetkiä!
Kuva alla: "Saarivaltakunnan" maisemat - näppäilty joskus neljän nurkilla aamuyöstä. :-)
Kuva/ kuvat "saarivaltakunnan" maisemat suurikokoisina:
http://tapsukka.kuvat.fi/#/kuvat/OMAT+KUVAT/Saarivaltakunnan+maisemat.../
Mitäkö sitten seuraavaksi, no tiistaina Anitta Virroilla ja keskivikkona Annelimme Särkässä, joten ohjelmaa Tapsukalla piisaa, mut onneksi on tuo kesis päällä!!
Tapsukka kiittää! :-))
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti