”Katson
sua kun hymyillen sä liikut, tunnen jotain jota selittää en mä voi. Oon onnekas
kun meillä on nää laulut, niis on jotain joka meidät tänne toi”… ;-))…
Hieno
Särkkä…Tuo yllä oleva kiteyttää aika pitkälle meidän keikkafilosofian, miksi aina vaan lähdemme liikkeelle. Joku tietysti minuakin jonkinlaisen kaistapäänä pitää, mutta kuten tuossa yllä olen yrittänyt kiteyttää muunnetuin laulun sanoin… ”Katson sua kun hymyillen sä liikut, tunnen jotain jota selittää en voi. Oon onnekas kun meillä on nää laulut, niis on jotain joka meidät tänne toi”… :-)))))
Se on kokolailla siinä, joten eikun jälleen reissunpäälle ja kohti Särkkää!
Särkkä on hienolla paikalla osin jopa veden päällä, ilta-auringon säteet heijastuu vedestä luoden oman lähes ainutlaatuisen tunnelmansa lavalle… ikään kuin laivassa olisi. Hieno paikka hyvä tunnelma, jota vielä lisäsi täpötäysi sali tanssijoita. Myös lavan edusta oli kansoitettu kymmenillä ja kymmenillä innokkailla Anneli fanilla… joten kaikki puitteet kohdallaan hienoon keikkaan! :-))
Liftaamalla keikalle...
Edit: Kappas kun unotu kertoo kiireessä, ja tuo emätäväkikin tuolla hoputtaa kun Tampereelle pitäis lähtee... En ole sitten viime vuosina (lue vuosikymmeninä) pahemmin liftaamista kokeillu miten sillä kyyti onnistuu? Sehän oli yllättävän helppo pomma, menee vain Orituvan pihaan ja panee peukun pystyyn... näin tein ja kas kummaa eka autoon heti pääsin, ja ennenkaikkea yllätys yllätys hekin olivat Särkkään menossa... Tosi helppo nakki, miksi seista tuntikausia tienvarressa, kun asia hoituu Orituvan pihasta käden, - tai pareminkin peukalon käänteessä! ;-)) Edit päättyy.
Lavan edustan suuri fanijoukko sai odottamansa, valkoisiin pukeutunut suosikkimme asteli reippaasti lavalle kellon näyttäessä vasta ilta yhdeksää… kyllä vain kello näytti ilta yhdeksää. Yhdeksän on hyvä aloitusaika, sitä täydet pisteet!
Aloituskappaleena saimme kuultavaksi ”suojaan” kappaleen. Parinaan tuli näin meneillään olevaan keikkaputkeen varsin sopivasti, ”tanssin päivät, tanssin yöt”. Jatkossa kuulimme lisäksi muun muassa, ”luihin ja ytimiin, tuli rumbat, ja tietysti ne Annelin hauskat humpat sekä nämä vähän hitaammat Annelin kappaleet kuten, ”rakkauden muistomerkki” sekä Baddingin ”laivat”…
Setin päättivät Annelin omalta levyltä ”tää on hullu yö” sekä ”oli kuu, oli ilta”…
"Ja ennen kaikkea Anneli Mattila”…
Anneli oli tauolla pistänyt hiuksensa näpärälle letille, ja letin vain heilahdellessa kirmaisi vauhdilla lavalle… ”Lauletaan luotu lähtemään”, aloitti Anneli, ja näin mentiin tää meillekin varsin sopiva piisi setin alkajaisiksi. Kappale sai parikseen hienon klassikko pisin ”nousevan auringon talo”.
Tapsukka sai jälleen kerran sen omansa, ”mustat silmät”, jee… tak, tak Anneli! :-)) Tätä edelsi jo yksi Anneli suosikeista ”don’t cry for louie”… kappale johon hän omien sanojensa mukaan ei koskaan kyllästy, suosikki mikä suosikki! :-))
Annelin hieno lahja…
Annelille on annettu hieno lahja, tuo kaunis valottava hymy… eikä tämä jää pelkästään tähän kauniiseen valloittavaan hymyyn. Hän osaa muutoinkin ottaa hienosti oman yleisönsä, ja jokainen saa siitä aina osansa. Näppärät ilmeet, pientä veikeää kiusoittelua, kujeilua, jonka Anneli aivan hienosti taitaa… näin myös tänäkin iltana!
Olen tään ennenkin kertonut, kun Anneli pääsee kunnolla vauhtiin, käy joskus melkeinpä sääliksi noita nuoria miehiä lavan edustalla, kun Anneli heitä oiken kunnolla kiusoittelee… mutta kyllä pojat siitä tykkää!! ;-))
”Pinnistä, pinnistä”...
Toisella setillä kuulimme vielä lisäksi muun muassa valssit ”Uralin pihlaja” sekä näin kesään varsin sopiva ”rantakoivun alla”. ”Valssit kuuluu ilman muta kesään”, tuumaili Anneli piisinsä jälkeen. Seuraavana kuulimme Anneli pikkaisen vanhempaa tuotantoa olevan ”mennen tullen, ja tullen mennen”… ”tää oli varmaan myös pojille ylläri”, vitsaili Anneli ennen kappalettaan.
Anneli veti tietysti tämänkin myös aivan täysillä, että meinas siinä ihan henki loppua. Pekka vielä hoputti vieressä, ”pinnistä, pinnistä”… ja toinen kokoajan pistää parastaan. No, oikeesti eihän siinä mitään hätää ollut, kunhan vain silles pikkaisen, tiedätte kyllä! ;-))
Pikku kujeilua…
”Ne na na na” kappaleessa olikin siten sitä jo tuolla aiemmin mainitsemaani Annelin pikku kujeilua yleisöösä päin. Parhaamme ainakin yritimme stemmoja kohdalleen laulella, tiedä häntä miten perässä pysyttiin, ja miten ne kohdallen osuivat? Kyllä Anneli osaa… Ja kuten monesti aieminkin yleisön joukosta totta kait huudellaan kaikenlaista… ”sinä olet kaunis”, kuului parketilta, mitäs Anneli sitten tuohon huuteluun, ”ee, eiii oo… sinä oot”, kuittasi Anneli valittaen että muka punastui, ei kat Anneli nyt kuitenkaan! ;-)
Anneli keikan päätteeksi: ”Hyvää kesää”!
Hieno keikka jälleen, Sie oot Anneli ihana!
Tapsukka :-))
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti